Hellällä palavalla sydämellä

Tarja kommentoi, että rauska ei mitenkään voi olla kovaa materiaalia. Minäkin muistan, että yleensä vaatteista sanottiin niin, lapasista, housuista tms. Rauska on siis ‘rikkinäinen, risainen’. Eipä ole tuokaan sana enää aktiivisessa käytössäni. Ehkä siksi, että rauskoja lapasia tai sukkia ei enää parsita, vaan heitetään pois! Nytpä löysin tähän ekologisen näkökulman!

Uusi arvattava sana on A U T T U.

Vihje: sana on hyvin ajankohtainen.

Eilen uupunut Arsene soitti ja valitti oloaan. Joululoma on ottanut voimille. Sovimme, että haen lapset. Cowboykin lupasi viedä oman poikansa mummon ja vaarin luo.

Viime yö meni ketuille, en saanut nukutuksi. Murehdin maailman menoa ja kävin vähän väliä peittelemässä lapsia. Ensin iltayöstä meni ainakin kahteentoista, ennen kuin nuo mokomat nukahtivat. Sitä ennen oli keskusteltu tiukkaan sävyyn, lauletaanko unilauluja vai ei ja mitä lauletaan jos lauletaan. Oli paha paikka: jos lauloi, itki Pikku Myy, jos ei laulanut, itki Nuuskamuikkunen. Päätin sitten vain laulaa ihan hiljaa pojan korvaan, mutta tyttö suuttui kuitenkin. Tyyntyi lopulta ja painautui mumman selkään kiinni ja nukahti. Nukkuminen viivästyi senkin vuoksi, että automatkalla molemmat simahtivat heti sikeään uneen. Matka kesti sentään puolitoista tuntia.

Tänään olen ollut kuin kuraan kuollut kuttu. Tytär soitti ja pyysi vielä yhtä yötä. En vielä luvannut, vasta jos ensi yönä saan nukkua, voi harkita asiaa.

Kävimme ulkoilemassa vasta illan hämärryttyä. Lapset laskivat pihassa pulkkamäkeä ja mumma vahti.

Nyt pappa katsoo urheilua ja toivon mukaan vahtii hieman lapsia. Pikku Myy on kiinnostunut kaikista laitteista. Se jopa sai mumman tietokoneen sekoamaan. Vähän pelästyin, kun omatekemä tukihenkilönikin eli Tilkkituikku on laivalla keikalla, enkä saa siltä tukea. Onneksi osasin jotenkin hoitaa sotkun pois. Kielsin lapsia ehdottomasti koskemasta koneeseen.

Olen näyttänyt heille youtubesta kissa- ja hevosvideoita, siksi Myy tänne niin kovin halusi.

No niin, täytyy kohta mennä hätiin. Voi olla, että kirjoitan vasta, kun elämä on rauhoittunut.

Tänä aamuna astuessani ovesta ulos silmiini sattui kirkas valoilmiö. Aurinko nousi naapurin kuusikon takaa. Muutama säde osui meidänkin pihaamme!

Obeesian sydämessä läikähti iloisesti: kohta alkavat härkäviikot. On paljon odotettavaa, tehtävää ja rakastettavaa.

Härkäviikkojen jälkeen upea konsertti tiedossa (liput jo ostettu), kevät kaikkineen, kaikki ne kukkasipulit, jotka kätkin maahan syksyllä, uusi lapsenlapsi kesän kynnyksellä. Ensi vuodesta tulee mainio!

Ja jos Luoja ja pyhä byrokratia suovat, pääsen ns. eläkkeelle ja muutun kunnialliseksi ihmiseksi. Sen jälkeen minun ei tarvitse enää turhautua työkkäriin ilmoittautumisten kanssa eikä tehdä kenellekään selkoa matkoistani. Vapaus on iloinen asia.

Parasta on kuitenkin aurinko, jonka harvinaisista säteistä lähden kohta ulos nauttimaan. Vaelsin eilen ja toissapäivänä metsälenkkini otsalampun kalpeassa valossa. Kiitos Lukutikulle, joka vihjasi minulle otsalampusta. Se on mainio keksintö, jopa komeroiden siivoamisessa puhumattakaan sähkökatkon aikaisesta kutomisesta!

Näkkylämäen piirroksen välityksellä toivotan kaikille lukijoilleni Jouluiloa ja levollista ensi vuotta.

Obeesia

Tämän olivat monet tienneet. Ritu tosin ehdotti veneessä olevaa istuinta. Siitä tuli mieleen, kun vahdin joskus naapurin lasta ja puhuin sille soutulavittasta. Lapsen äiti, joka oli kotoisin toiselta puolen Suomea ja meren rannalta, kauhisteli. Hän pelkäsi, että kun lapsi oppii tuon sanan, se luulee, että venettäkin pitää keikuttaa.

Julkaisen tämän postauksen jo tiistain puolella, koska huomenna on taatusti niin kiire, etten muista edes koneella käydä.  Seuraava arvattava sana on

RAUSKA

Arvatkaa, ellette tiedä!

Tänään on kauan odottamani talvipäivänseisaus. Tästedes päivät eivät enää lyhene.

Huomasin myös toisen merkittävän asian: tänään on kulunut 40 vuotta siitä, kun tapasin tansseissa Töyhtöhyypän. Naapurin tyttö oli väkisin tuonut minut tansseihin, jotta löytäisin penkkarikaverin. En uskonut, että sellaista nyt yhtäkkiä löytäisin, mutta kenties olin vähän rohkeammalla tuulella kuin tavallisesti.

Kello oli jo pitkälti yli kymmenen, kun T. tuli paikalle ja haki tanssimaan. Kappaleiden välillä se aloitti keskustelun. Reijo Taipale oli juuri laulanut Marketasta, ja T. saikin siitä aiheen kysyä, onko nimeni Marketta ;D

Tunsin T:n niiltä ajoilta, kun hän oli meidän kylällä opettajan sijaisena. Tokaisin vain, että kyllähän sinun pitäisi minun nimeni tietää. Tosiasiassa hän ei mitenkään voinut sitä tietää, vaikka minä tiesin hänet.

Teimme treffit seuraavaksi päiväksi Seinäjoelle. En uskonut hänen sinne tulevan. Tuli kuitenkin, vaikka veljensä oli vähän estellyt.

Vaikka en ole ns. jouluihminen, vastaan pariin joulukysymykseen. Meemin löysin Haavista

1. Pidätkö joulusta?
- No en erityisemmin. Joulussa sinänsä ei ole vikaa, mutta kaikki hössötys hermostuttaa minua. Jouluallergian syyt ovat kaukana menneisyydessä. Olen niistä joskus kertonut blogissani.

2. Miten haluat viettää joulusi? Kenen kanssa?
- Kunnon mummana minun kai pitäisi sanoa, että koko perheen kanssa. Vaan en sano. Parasta on hiljainen joulu. Tänä vuonna ehdotin lapsiperheelle, että muodostaisivat joulutradition omaan kotiinsa. Muutama vuosi sitten kerroin lapsilleni, että en vietä joulua ollenkaan.

3. Onko sinulla joulukalenteri.
- Joulukalenteria ei ole, paitsi nyt täällä blogissa, kun julkaisen lasteni piirtämän kalenterin osia.

4. Pelkäsitkö pukkia?
- En pelännyt, olin vain kiinnostunut tietämään, kuka naamarin alla oli. Yleensä veljeni.

5. Ensimmäinen muistamasi joulu?
- Muistan hämärästi, että olin jostain ennen joulua hirveän suuttunut. Toivoin, että kuolisin pois. Sitten muistin, että saattaisin saada joulupukilta toivomani nuken. Päätin, että en voi vielä kuollakaan.

6. Missä vietät joulusi tänä vuonna?
- Kotona

7.  Oletko ollut tuhma vai kiltti?
- Joku muu saisi vastata tähän. Kärsimätön olen ollut.

8. Mitä toivot eniten jouluksi?
- Rauhaa!

9. Mieluisin jouluruokasi?
- Riisipuuro.

10. Oletko ostanut/ saanut valmiiksi kaikki lahjat?
-Olen.

11.  Mikä on kaunein joululaulusi?
- Tuikkikaa, oi, joulun tähtöset. Ja nimenomaan alkuperäisenä tekstinä.

12. Paras jouluaiheinen leffa?
- Lumiukko

13. Paras joulumuisto?
- Arsene syntyi vähän ennen joulua. Alku oli vaikeaa.  Töyhtöhyyppä yleensä vuorokaudet ympäri töissä isoa systeemiä pystyttämässä. Jouluna sentään hän sai olla kotona. Ehkä rauhoituin jonkun verran. Ja kun minä rauhoituin, lapsikin oli rauhallinen. Voi niitä aikoja entisiä.

14.  Mitä joulussa odotat eniten?
- Että se olisi pian ohi.

15.  Millainen joulukuusi teillä on?
- Yleensä se on haettu rannasta jouluaattona. Siellä kasvaa ihan liikaa näreitä. Tänä vuonna emme hae kuusta, elleivät nyt sitten Näkkylämäki ja Tilkkituikku halua sitä hakea.

16. Osallistutko salaiseen pikkujoululahjojen vaihtoon koulussa tai työpaikalla?
- En ole enää koulussa enkä töissä. Lapsenlapsille laitoin pikkujoululahjat pikkujoulukuusen alle. Sanoin, että ne toi pikkujoulupukki, joka oli niin pieni, ettemme edes nähneet sitä.

17. Onko sinulle pikkujouluja tiedossa?
- Yksi olisi ollut, mutta lapsenlapset olivat silloin meillä.

18. Kuinka monta joulukorttia lähetät?
- Lähetin varmaan n.45.

19. Joulutoiveesi?
- Kunpa pian alkaisivat härkäviikot!