Kes 27 2009
Lasten kanssa
Eilen hain Nuuskamuikkusen ja Pikku Myyn yökylään ja tänään vein heidät isälleen. Huomenna haen sieltä ja vien takaisin kotiin.
Lapset ovat kyllä uskomattoman ihania. Nyt kun niiden kanssa jo pärjää eikä tarvitse turhasta rähjätä, niin olo on oikein leppoisaa. Kävimme uimassa ja kävelyllä, katsoimme luontofilmejä ja keskustelimme. Erityisesti painotan sanaa keskustelimme. Tuntuu siltä, että niillä on hirveästi asiaa ja paljon kyseltävää. Yritän vastata parhaani mukaan.
Ostin lopetettavasta päiväkodista Brion puurataa ja junia. Niistä oli iloa eilen moneksi tunniksi. Vasta tänään tuli riita, kun busseja ei ollut riittävästi. Rata hajotettiin kahdeksi. Onneksi rataa riitti.
Illalla luimme päiväkodista pelastettuja kirjoja, kunnes uni alkoi painaa. Nuuskamuikkunen ei olisi millään halunnut nukahtaa, mutta taipui lopulta ja nukkui aamulla siskoaan pitempään.
Taaskin totesin, että lapset ovat kerta kerralta helpompia hoidettavia. Kyllä meidän kelpaa.
Obeesia
Saas nähdä saanko nyt lähetetyksi kommentin. Pari edellistä on väittänyt että en osaa kirjoittaa roskanestosanaa.
Minulla on lapsenlapsesta, siis vain yhdestä, sama kokemus. Keskustelua tulee lisää ja se on mielikuvitukseen yhtyvää järjellistä keskustelua 5-vuotiaan Idan kanssa. Minun pääasiallinen tehtäväni on lukea hänelle Liisa Ihmemaassa -kirjaa, vaikka valitettavasti kirjassa ei ole alkuperäistä kuvitusta, mutta ei tämä uusikaan ihan kamala ole.
Minusta on paljon mukavampi keskustella lasten kun aikuisten kanssa. Kun olen Allun (19 v., kissa) kanssa kävelyllä niin korttelin lapset tulevat kissaa paijaamaan. Heillä samaten on tavaton määrä kysymyksiä ja aivan kertakaikkiaan päätähuimaavia vastauksia omiin kysymyksiini.
Allun ihailijajoukko koostuu laskujeni mukaan noin 12 kansallisuudesta, joka tulee erittäin hyvin toimeen keskenään. Aikuisista en tiedä, siis toimeentulosta ja keskustelusta keskenään, yleensä se on miltei pelkkä “hei!” ja sitten “mitä kuuluu?”.
Muuten tilani muistuttaa sulavaa jätskiä. Terijoen salavatkin alkavat kellastua, yli kahteen kuukauteen ei ole satanut juuri yhtään ja meistä noin 150-200 km päässä raivoavat jo metsäpalot. Saisi sataa!