Mar 25 2009
Pidä minut ajatuksissasi
- Pidä minut ajatuksissasi, kuiskasi eräs ystäväni tänään.
En heti ymmärtänyt. Sitten hän selitti olleensa viime viikolla tutkimuksissa. Oli otettu ohutneulanäyte, mutta tuloksia ei vielä ole tiedossa.
Muistan tuon tunteen. Kolmisenkymmentä vuotta sitten löytyi minultakin möykky rinnasta. Siihen aikaan ei vielä kai otettu ohutneulanäytteitä, koska minulle tehtiin sairaalassa leikkaus, jossa möykky poistettiin ja patologi tutki sen samantien. Jos se olisi ollut pahanlaatuinen, olisi rinta poistettu heti. Ei ollut, ja minut herätellyt hoitaja kertoi sen heti ensimmäiseksi.
Pari viikkoa möykyn toteamisen ja operaation välissä kului kuin sumussa. En muista siitä mitään muuta kuin huolen: miten lasten käy, jos minä kuolen nyt. Arsene oli silloin 7-vuotias ja kaksoset 2-vuotiaita.
Minulla oli onnea. Toivon sitä sinullekin, ystävä. Pyyntösi oli harvinainen. Se kertoi minulle paitsi tuskaasi myös sen, että luotat minuun.
On minulla toinenkin, jota pidän ajatuksissani. Hän on tuumooksia kirjoitteleva Kaisa, jonka kärsimystä byrokratian kynsissä kauhistelen. Tässä maassa on jotain mätää, kun syntymästään hauras, kipuileva ihminen ei pääse katkenneita ydinnauloja poistattamaan. Kiireelliseksi alun perin luokiteltu leikkaus on viikkojen myötä muuttunut ilmeisen kiireettömäksi. Kenen tahdosta?

Ehkä meidän kaikkien pitäisi ruveta kirjoittamaan, linkittämään ja omissa blogeissa nimeltä mainitsemalla tuoda tätä ja kaikkia vastaavia asioita entistä tarmokkaammin julkisuuteen?
Teidän pikkuinen mönkijä sai minut eilen hihittelemään ääneen. Mumman muru.
Miksi leikkaukset aletaan sieltä, missä ne sattuvat kaikkein heikoimpiin - kuten terveydenhoidosta tai kirjastoista? Ehkä juuri siksi.
Olisiko kirjaston tähtiasiakkaalla muuten aikaa vastata kirjahaasteeseen - blogissani lisätietoa?
Epätietoisuus, tutkimustuloksen odotus, on rankkaa aikaa. “Pidä minut ajatuksissasi.” Miten kaunis ajatus joka toteutuu käytännössä, aidossa ystävyydessä.
Odotus leikkausjonossa koettelee, varsinkin kun lupaukset pettävät. Luottamus on ihmiselämän kultaa: sitä tulisi vaalia terveydenhuollossa yhtä hyvin kuin yksilöiden kesken.
Kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tärkeintä on luottamus.